keskiviikko, 21. maaliskuu 2007
Mää olen vihdoin omaksunut että Viiltäjä-Teppo aka Naaras ei tuu koskaan kesyyntymään. Tai sitten musta ei ole kesyttäjäksi mutta ehkä meissä kuitenkin kummassakin on jotain vikaa. Joten tästä lähtien pidän sitä kerran päivässä sylissä ja muuten se saa tehdä mitä ikinä. Luovutin.
Hitsi, mulla on lähiaikoina ollut paljon sellaisia nostalgisia Busted-fiilistelyjä. Lyökää, hakatkaa, purkaa, ihan sama mitä, mutta mun on pakko tunnustaa että aika tusinakamaa enkä varmaan enää edes fanittaisi sitä jos se olisi ylipäätään olemassa. Auts! Aika paha, eikö totta. No ei sillä että joku SOD olisi paljoakaan parempi! McFlystakaan en tiedä. Ne on ne ihmiset jotka pitää hyvää fiilistä yllä, ei se musiikki. Nykyään on edelleenkin enemmänkin päällä sellainen hullu JET, Oasis, Relient K ja Kings of Leon -putki. Siinä olikin mukavasti maailman parhaat bändit tiivistettynä. Fightstar on kyllä kanssa aikamoinen paketti, mutta Charlie on sellainen itsekeskeinen paska ja se _hiukan_ latistaa tunnelmaa.
Jos joku on kuullut sellaisesta bändistä kuin Supperheads, niin pliis, valistakaa mua. En löydä mitään infoa siitä, en yhtikäs mitään. Ja ne on sentään tehneet maailman kauneimman laulun ja laulajalla on mieletön ääni [en tosin ole varma onko se mies vain nainen, haah] Mistä he tulevat ketä he ovat ja ovatko he enää ja miksi ja miksei? Huh. Auttakaa!
Aika tilitystä, mutta toi otsikko on aika osuva. Tällasia ajatuksia voi ihan hyvin olla Joen päässä!